Kartta

Ašmjany (Ashmyany)

Ašmjany eli Ošmjany on pieni kaupunki ja samanniminen piiri Hrodnan alueella Valko-Venäjän länsiosissa Liettuan rajalla. Kaupungin väkiluku oli lokakuussa 2009 yhteensä 14 813; koko hallintopiirissä (raion) asui 32 411 ihmistä.

Ašmjany mainittiin asuttuna Vilnan alueen paikkakuntana jo vuoden 1340 asiakirjoissa. Kaupunki Ašmjanysta tuli vuonna 1399, mutta Magdeburgin kaupunkioikeudet se sai vasta 16. vuosisadan alkupuolella. Puolan 3. jaon seurauksena kaupunki kuului 1795 lähtien Venäjän keisarikuntaan. 1. maailmansodan jälkeen 1920- ja 1930-luvuilla alue kuului osana silloiseen Puolan toiseen tasavaltaan. Vuonna 1939 alue liitettiin Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Toisen maailmansodan aikana alue joutui muutamaksi vuodeksi natsi-Saksan miehitysvallan alaisuuteen.

Kartta - Ašmjany (Ashmyany)

Leveysaste / Pituusaste : 54° 25' 16" N / 25° 56' 10" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Ašmjany

Google

Kartta - Ašmjany

Google Earth

Kartta - Ašmjany

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Ašmjany

Nokia (yritys)

Kartta - Ašmjany

OpenStreetMap

Kartta - Ašmjany

Esri.WorldImagery

Kartta - Ašmjany

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Ašmjany

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Ašmjany

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Ašmjany

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Ašmjany

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä